Mulla oli yläasteella kaveri joka harrasti matelijoita. Hän yritti joka kesä pyydystää sisiliskoja ja käärmeitä. Hän olisi myös äärimmäisen hyvä tässä ja sai kun saikin joka kesä muutaman sisiliskon ja rantakäärmeen vangittua. Hän pyydysti yleensä paljain käsin ja jopa toivoi saaneensa joskus tuntea miltä kyyn purema tuntuisi.
Mulla on ollut juoksun suhteen vähän sama fiilis. Mikään lihas ei ole lenkin aikana koskaan kunnolla krampannut. Tänään se kramppi kuitenkin iski. Juoksin 3 x 2km intervalleja 5 min/km vauhdissa ja se taisi olla mun pakaralihaksille liikaa. Jouduin siis keskeyttämään viimeisen intervallin krampin takia ja kävelemään hieman pidempään kun oli tarkoitus.
Joten nyt minusta on tullut "oikea" juoksija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti