Minut on haastettu

Juokse äiti, juokse haastoi minut vastaamaan muutamaan kysymykseen. Tarkoitus oli ihan oikeasti vastata kunnes huomasin että hela hoito on pitkä kun ultramaraton. Valitettavasti sitä intoa ei löydy vielä tänään, mutta ehkä joku päivä.

Viimestely HCR:ää ajatellen meneillä. Huomenna normilenkki ja sunnuntaina tempojuoksua ja muutama kilsa kilpailluvauhdissa jonka jälkeen viikko lepoa. Evakossa kun ollaan maanantaista lähtien niin tuo juoksutauko tulee ihan sopivasti.

Evakkoapua kiitos

Tämä juoksija ja juoksijan nelihenkinen perhe joutuu maanantaina evakkoon ties kuinka moneksi viikoksi. Syy: naapurin putkirikko joka on tiputtanut vettä välipohjaan mistä vesi on löytänyt tiensä myös meidän keittiöön. Kuivausurakka edessä siis. Joten jos tiedät jonkun jolla olisi kalustettu kaksio/kolmio Helsingin keskustassa vuokrata pariksi viikoksi ja ehkä pidempään niin kommenttia kehiin. Kiitos!

Lihaskipu nam nam

Viimeinen pitkä ennen HCR:ää takana. Sunnuntaina tuli juostua vähän päälle 17km, keskivauhti sellaista 5,40min/km. Ensi kertaa pitkään aikaan kunnon lihaskipu saldona. En pistä ollenkaan pahaksi, tuntuu siltä että on tehnyt jotain.

Maitohappomonsteri

Laktaattitestin tulokset ovat täällä, jiihaa. Tulos on, eh, se mikä se on. Nähtävästi kunto on ainakin suht hyvä mutta jostain syystä en pystynyt painaa viimeisen kilometrin niin kovaa että tuo laktaattiarvo olisi noussut yli 8 joka on rajaarvo maksimisuoritukselle. Myöskään syke ei noussut ihan maksimiiin. Kivaa oli kuitenkin :)

Rasvaprosenttikin tuli mitattua, se oli mittauksen mukaan 20%, ehdotuksena pudottaa 4,6kg rasvaa. Ajatellen sitä että olen jo pudottanut 10kg viimeisten 5kk aikana niin tuo tuntuu aika kovalta :) Joten tavoitteena muuttaa rasva lihasmassaan ja lopettaa painon tuijottamista!

Verisuonet täynnä roskaa

Sain käsiini Lance Armstroning ensimmäisen kirjan: It's not about the bike. Kirjassa Armstrong käsittelee lähinnä syöpä-ajanjaksoa ja siitä palaaminen kilpapyörän selkään. Kirja on aika "hauska" lukea nyt kun tiedossa on herra Armstrongin dopingtausta. Eteenkin kohta missä herra tilittää olevansa tyytyväinen siihen että ei koskaan valehtele eikä huijaa.

No - kukaan meistä ei ole täydellinen ja on kuitenkin pakko ihailla Armstronging vahvaa paluuta tuollaisen kovan sairauden jälkeen. Ja vaikkakin Lance sittemmin myönsi työntävänsä suonet täyteen roskaa, niin veikkaanpa kuitenkin että hän oli ihan samoissa lähtökohdissa kun kaikki muut Tour De Franciläiset. Sen verran kova ja mahdoton tuo kilpaillu on että tuksin kukaan pärjää hyvin ilman aamu-Epoa. Silti haluaisin tottakai uskoa että urheilu, myös polkupyöräily, on rehtiä ja puhdasta. Mutta onhan se todella vaikeeta.

Testattu ja todettu

Laktaattitesti takana. Tulokset tulee ensi viikolla eikä tätä voi oikein fiilisskaalalla mitata. Testi tehtiin niin että ensin pistettiin sykevyö ja kello käteen, otettiin sormenpäästä verta ja laskettiin menemään 1km reittiä reippaasti kävellen. Ensimmäisen kilsan jälkeen otettiin taas verta, laskettiin toiselle kierokselle tarkoituksena nostaa sykettä 15 pinnalla, ja näin homma jatkui siten että viimeinen kilsa, siis kuudes kilometeri, piti juosta niin kovaa kun pääsee. Samalla tuli mitattua maksimisyke. Haampaat irvessä kun päästin menemään niin en katsonut kelloa joka sekuntia mutta karkea arvio on että tuo maksimi oli 177. Garmin on joskus antanut korkeampiakin arvoja mutta jossain siinä se varmaankin pyörii.

Kevät on kallista kuumeilua

Kevät on virallisesti täällä. Sen huomaa seuraavista taatuista kevään merkeistä:

1) autokuume, tekisi mieli vaihtaa vaikka vanha kulkee mallikkaasti

2) venekuume, ei ole eikä tule

3) harrastuskuume, ensin Longboardhätä ja nyt pyöräilyhätä

4) paniikki. Juhannus on nurkan takana ja sitten se on ohi. Kesä siis. 

5) Ei saisi sanoa edes ääneen. Moottoripyöräkuume. Ei tule. 

Rantabulevardit vaihtoon

Nizzan rantabulevardi vaihtui Helsingin harmaaseen rantaraitiksi. Juoksuohjelmassa tänään 4 x 6min intervalleja. Saldo ok, vaikkakin viimeinen intervalli menikin hitaammin kun kolme ensimmäistä. Arkipäivä koittaa huomenna ja keskiviikkona olisi tarkoitus tehdä Teskun laktaattitestiin. Testissä selviää aerobisen ja anaerobisen kynnyksen sykearvot ja vauhdit. Se tuo varmasti mukanaan lisää treeniintoa.

Vanha pappa ja uusi harrastus?

Halusin pienenä olla skeittaaja. Muutama vuosi menikin teininä opetteluun mutta ollieiden jälkeen loppui uskallus. En siis koskaan oppinut ammentamaan koko kulttuuria saatikka vaativammat temput. Jotain jäi hampaankoloon. Nyt kun ikää kertyy ja juoksuharrastus toimii niin tekisi mieli yrittää uudestaan. En ole siis lähdössä rampille enkä steissille hengailemaan lauta kainalossa (siis skeittilauta). Täällä Ranskassa olen kuitenkin sattunut näkemään muutaman vanhahkon (siis mun ikäisen) vetävän oikein mallikkaasta longboardilla. Ja näin se kipinä on syttynyt. Muttia on kuitenkin se verran matkassa että en oikein tiedä. Saapi nähdä...

Tässä teillekin vähän inspiratiota:

Kuvapläjäys

Ensimmäinen todella lämmin päivä rivieralla vietettiin osittain biitsillä, osittain eläinpuistossa ja osittain 10km lenkillä. Sofian maratonharjoittelu sujuu mallikkaasti ja meikäläisen HCR-tavoite (sub 1.50) näyttäisi olevan mahdollinen. Pientä kolotusta jalkapöydän alla kuitenkin, toivoa sopii että se ei pahene. Mutta eihän se.

Hetkiä auringossa

Viisi päivää ja 35 km lomaa takana. Tänään ohjelmassa pitkät intervallit, pastaa ja roséviiniä. Ei voi valittaa.