sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Apua - olen vanha

Järkättiin eilen lapsuudenkaverille polttarit. Illanistujaisten aikana ilmeni että muutama ihminen pöydän ympärillä oli kun olikin mua paljon nuorempia vaikka olin koko ajan ajatuksissani ajatellut heidän olevan vähintään kymmenen vuotta mua vanhempia. Onko siis niin että itse ajattele olevansa aina nuorempi kun todellisuudessa on? Muistan teiniässä ajatelleen että kolmevitonen on jo ihan ikäloppu. Kolmevitosena ajattelin että neljäkymppinen on vasta keskiikäinen ja vanha. Nyt, kolmeseiskana, haluaisin siirtää tuota keskiikäisrajaa vielä kauemmaksi. Olenhan vielä suht. nuori. Eilisen jälkeen on kuitenkin todettava että ikä alkaa karttua eikä ole enää ihan niin "tuore" kun luule olevansa. On siis entistä tärkempää pitää itsestään huolta. Perse ylös ja ulos lenkille. Heti kun tämä pää lakkaa jomottamasta siis. Ikä kun tuo myös krapulaan uusia ulottuvuuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti