Juokseminen ilman päämäärää, sehän tuntuu suorastaan idiottimaiselta. Silti monet meistä juoksee ihan vain juoksemisen takia. Ei paikasta a paikkaan b vaan kotiovelta takaisin kotioveelle. Ja miksi? Siksi että tulee hyvä fiilis ns. Runners high tai siksi että kunto kohenee ja kilot lähtee? Kaikille on näköjään oma syy juoksemiseen ja jokainen syy on varmaan yhtä hyvä, kunhan juoksee.
Itse aloitin kymmenen vuotta sitten koska olin ylipainoinen ja suoraan sanottuna rapakunnossa. Vieläkin saisi toki muutama kilokin lähteä mutta juoksen kuitenkin tänä päivänä ihan eri syistä. Juoksen koska haluan voittaa itseni, suorittaa paremmin ja jaksaa paremmin. Paitsi kilpailut, maratonajat ja ennätysten alittaminen on myös olemassa toinen mittari, junaseman pitkät ja korkeat rappuset. Otan aina kaksi kerralla ja pyrin juoksemaan ne joka aamu. Silloin kun tuo rappujuoksu tuntuu mukavalta ja leppoisalta myös kaikki päivän muut haasteet tuntuu helpoilta.
Ja jos ei sekään auta motivoimaan (onhan minulla nykyään myös Sandra joka hengittää positiivisessä mielessä niskaan) niin Juoksija-lehden tutkimuksen mukaan juoksua harrastava on myös parempi sängyssä.
-Alex
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti