Se tunne kun voi juosta duunista kotiin ja huomaa että 5km tuntuu maratonilta.
Se tunne kun prässää mutta ei pääse alle 6min/km keskivauhtia.
Se tunne kun kaikki juoksee ohi ja koko kroppa huutaa lopettamista.
Se tunne kun tuskaisen lenkin loppupuolella törmää kolleegaan ja tämän poikaystävään joka on vanha eliittitason yleisurheilija.
Se tunne kun lenkki loppuu ja tietää että huomenna on aamulenkki edessä...
Mutta kyllä sitä aikanaan toipuu, myös Siltajuoksusta.
-Alex
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti